Ruostumaton teräs 904L 1.4539
Sovellus
Kemiantehdas, öljynjalostamo, petrokemian tehtaat, paperiteollisuuden valkaisusäiliöt, polttokaasun rikinpoistolaitokset, käyttö meriveteen, rikki- ja fosforihappoon. Alhaisen C-pitoisuuden ansiosta rakeiden välinen korroosionkestävyys on taattu myös hitsatussa tilassa.
Kemialliset koostumukset
| Elementti | % läsnä (tuotemuodossa) |
| Hiili (C) | 0,02 |
| Pii (Si) | 0,70 |
| Mangaani (Mn) | 2.00 |
| Fosfori (P) | 0,03 |
| rikki (S) | 0,01 |
| Kromi (Cr) | 19.00 - 21.00 |
| Nikkeli (Ni) | 24.00 - 26.00 |
| Typpi (N) | 0,15 |
| Molybdeeni (Mo) | 4.00 - 5.00 |
| Kupari (Cu) | 1.20 - 2.00 |
| rauta (Fe) | Saldo |
Mekaaniset ominaisuudet
Mekaaniset ominaisuudet (huoneenlämmössä hehkutetussa tilassa)
| Tuotelomake | |||||||
| C | H | P | L | L | TW/TS | ||
| Paksuus (mm) Max. | 8.0 | 13.5 | 75 | 160 | 2502) | 60 | |
| Tuottovoima | Rp0,2 N/mm2 | 2403) | 2203) | 2203) | 2304) | 2305) | 2306) |
| Rp1,0 N/mm2 | 2703) | 2603) | 2603) | 2603) | 2603) | 2503) | |
| Vetolujuus | Rm N/mm2 | 530 - 7303) | 530 - 7303) | 520 - 7203) | 530 - 7304) | 530 - 7305) | 520 - 7206) |
| Venymä min. % | Jmin (pitkittäinen) | - | 100 | 100 | 100 | - | 120 |
| Jmin (poikittainen) | - | 60 | 60 | - | 60 | 90 | |
Viitetiedot
| Tiheys 20°C:ssa kg/m3 | 8.0 | |
| Lämmönjohtavuus W/m K at | 20°C | 12 |
| Elastisuusmoduuli kN/mm2 at | 20°C | 195 |
| 200°C | 182 | |
| 400 °C | 166 | |
| 500 °C | 158 | |
| Ominaislämpökapasiteetti 20°CJ/kg K | 450 | |
| Sähkövastus 20°C:ssa Ω mm2/m | 1.0 | |
Käsittely / Hitsaus
Tämän teräslaadun vakiohitsausprosessit ovat:
- TIG-hitsaus
- MAG-hitsaus umpilanka
- Kaarihitsaus (E)
- Laserpapuhitsaus
- Uppokaarihitsaus (SAW)
Täytemetallia valittaessa on huomioitava myös korroosiojännitys. Korkeammin seostetun täytemetallin käyttö voi olla tarpeen hitsimetallin valurakenteen vuoksi. Esilämmitys ei ole tarpeen tälle teräkselle. Hitsauksen jälkeinen lämpökäsittely ei yleensä ole tavallista. Austeniittisten terästen lämmönjohtavuus on vain 30 % seostamattomien terästen lämmönjohtavuudesta. Niiden sulamispiste on alhaisempi kuin seostamattoman teräksen, joten austeniittiset teräkset on hitsattava pienemmällä lämmöntuonnilla kuin seostamattomat teräkset. Ylikuumenemisen tai ohuempien levyjen läpipalamisen välttämiseksi on käytettävä suurempaa hitsausnopeutta. Kupariset tukilevyt nopeampaa lämmönpoistoa varten ovat toimivia, kun taas juotosmetallin halkeamien välttämiseksi kuparista tukilevyä ei saa pintasulattaa. Tällä teräksellä on huomattavasti korkeampi lämpölaajenemiskerroin kuin seostamattomalla teräksellä. Huonomman lämmönjohtavuuden yhteydessä on odotettavissa suurempaa säröä. Hitsattaessa 1.4539 kaikkia menetelmiä, jotka toimivat tätä vääristymistä vastaan (esim. peräkkäinen peräkkäinen hitsaus, vuorotellen hitsaus vastakkaisille puolille kaksois-V-päittäishitsauksella, kahden hitsaajan määrittäminen, kun komponentit ovat vastaavasti suuria) on noudatettava erityisesti. Yli 12 mm:n tuotepaksuuksille tulee suosia kaksois-V päittäishitsiä yhden V päittäishitsin sijaan. Mukana kulman tulee olla 60° - 70°, MIG-hitsausta käytettäessä noin 50° riittää. Hitsaussaumojen kertymistä tulee välttää. Kiinnityshitsaukset on kiinnitettävä suhteellisen lyhyemmillä etäisyyksillä toisistaan (merkittävästi lyhyemmällä etäisyydellä kuin seostamattomilla teräksillä), jotta vältetään vahva muodonmuutos, kutistuminen tai hilseily. Nastat tulee myöhemmin hioa tai niissä ei saa olla kraatterihalkeamia. 1.4539 austeniittisen hitsimetallin ja liian suuren lämmönsyötön yhteydessä esiintyy riippuvuutta lämpöhalkeamien muodostumisesta. Riippuvuus lämpöhalkeamista voi rajoittaa, jos hitsimetallissa on vähemmän ferriittiä (deltaferriittiä). Enintään 10 % ferriittipitoisuudet vaikuttavat suotuisasti eikä yleensä vaikuta korroosionkestävyyteen. Mahdollisimman ohuin kerros on hitsattava (stinger bead -tekniikka), koska suurempi jäähdytysnopeus vähentää riippuvuutta kuumista halkeamista. Mieluiten nopeaan jäähdytykseen on pyrittävä myös hitsauksen aikana, jotta vältetään herkkyys rakeiden väliselle korroosiolle ja haurastumiselle. 1.4539 soveltuu erittäin hyvin lasersädehitsaukseen (hitsattavuus A DVS bulletin 3203, osan 3 mukaan). Jos hitsausuran leveys on pienempi kuin 0,3 mm ja tuotteen paksuus 0,1 mm, lisäainemetallien käyttö ei ole välttämätöntä. Suuremmilla hitsausurilla voidaan käyttää samanlaista täytemetallia. Vältetään hapettuminen sauman pinnan sisällä lasersädehitsauksessa soveltuvalla takakäsihitsauksella, esim. heliumia inerttikaasuna, joten hitsaussauma on yhtä korroosionkestävä kuin perusmetalli. Soveltuvaa prosessia valittaessa ei ole olemassa hitsaussauman kuumahalkeamisvaaraa. 1.4539 soveltuu myös lasersäteen fuusioleikkaukseen typellä tai polttoleikkaukseen hapella. Leikkausreunoissa on vain pieniä lämmön vaikutukseltaan vaikuttavia vyöhykkeitä, ja niissä ei ole yleensä mikrohalkeamia, joten ne ovat hyvin muotoiltavia. Kun valitset soveltuvan prosessin, sulatusleikattu reunat voidaan muuntaa suoraan. Erityisesti ne voidaan hitsata ilman lisäkäsittelyä. Prosessoinnin aikana sallitaan vain ruostumattomat työkalut, kuten teräsharjat, pneumaattiset haarukat ja niin edelleen, jotta passivointi ei vaarannu. Hitsaussauman vyöhykkeen sisällä öljypitoisilla pulteilla tai lämpötilan osoittavilla värikynillä merkitsemistä ei pidä unohtaa. Tämän ruostumattoman teräksen korkea korroosionkestävyys perustuu tasaisen, kompaktin passiivikerroksen muodostumiseen pinnalle. Hehkutusvärit, hilseet, kuonajäämät, kulkurauta, roiskeet ja vastaavat on poistettava, jotta passiivinen kerros ei tuhoudu. Pinnan puhdistukseen voidaan käyttää prosessiharjausta, hiontaa, peittausta tai puhallusta (raudattomat silikahiekka tai lasipallot). Harjaamiseen voidaan käyttää vain ruostumattomasta teräksestä valmistettuja harjoja. Aikaisemmin harjatun saumaalueen peittaus suoritetaan kastamalla ja ruiskuttamalla, mutta usein käytetään peittaustahnoja tai -liuoksia. Peittauksen jälkeen on huuhdeltava huolellisesti vedellä.
